Mediasuhteeni -kirjoitelma

Mediaa käytän niin työssä kuin vapaa-aikanani paljon. Tässä kirjoitelmassa tarkastelen yksityiselämäni mediasuhdetta, sillä olen tällä hetkellä kesälomalla.

Mediaa tulee käytettyä päivittäin. Pääasiallisesti media on digitaalisessa muodossa olevaa, jonkun muun tuottamaa tietoa. Älypuhelin, radio sekä välillä televisio ovat pääasialliset mediankäyttölaitteeni. Meille ei tule lainkaan painettuja sanoma-  tai aikakauslehtiä ja kirjojakin tulee liian harvoin luettua. Kantar Finland Oy:n mukaan ikäiseni 25-44 vuotiaat kuluttaa joukkoviestimistä vähiten kirjoja, painettuja aikakaus- ,sanoma- sekä ilmais- tai noutolehtiä (Kiri & Mäkinen 2025, 2).

Valitsin mediapäiväkirjapäiväksi perjantain 4.7. Yhteisöpalvelut on selkeästi suurin luokka jota minulla on sinä päivänä tullut käytettyä. Eniten käytetyt yhteisöpalvelut minulla on ollut TikTok (1h 7min), Facebook (42 min) sekä Instagram (43 min). 25-44-vuotiaat ovat Kantar Finland Oy:n vuoden 2023 tutkimuksen mukaan ikäryhmistä eniten sähköisiä viestimiä (576 min/vrk) käyttävä ikäryhmä (Kiri & Mäkinen 2025). Vertaillakseni omaa sekä tutkimustulosta, käytän huomattavasti vähemmän päivän aikana sähköisiä viestimiä. Tähän saattaa hyvin vahvasti vaikuttaa se, että minulla on sekä koulu- että alle kouluikäiset lapset kotona, joten päivästä suurin osa menee vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Aamulla herätessäni selailin Facebookin, Instagramin sekä yöllä tulleet Whatsapp-viestit. Yllätyin siitä, että Iltalehtien sovelluksia tuli selailtua vasta iltapäivän puolella. Huomaan mediapäiväkirjaa tarkastellessani, että oma median käyttöni painottuu vahvasti heti heräämiseen sekä iltapäivään ja iltaan. Olen myös huomannut sen, että helposti viestin tullessa ja siihen vastattua saatan avata automaationa jonkun tietyn sovelluksen ja alkaa selailemaan uusia julkaisuja. DNA:n vuonna 2024 olleen Digitaalinen elämä 2024-tutkimuksen mukaan viisi sosiaalisen median käytetyintä kanavaa olivat WhatsApp, Facebook, Instagram (kuvat), YouTube sekä Instagram Stories (DNA 2024). Tämän tutkimuksen tulokset vastaavat lähes tulkoon omia sosiaalisia medioita, mitä käytän. 

Pyrin lähdekriittisesti tarkastelemaan erilaisia sivustoja ja uutisia ja löytämään tietoa useammasta lähteestä varmistuakseni tiedon oikeellisuudesta. Yritän parhaani mukaan omalla käytökselläni opettaa omille lapsilleni median käyttöä. Käymme myös yhdessä läpi kuinka mediat toimivat ja milloin joku toimii mediaa käyttäessä väärin. Tähän liittyen huomaan, että toimin mielestäni paljon tiukemmin median käyttöön muin muut ikäiseni vanhemmat, joten siltä osin mielestäni mediakasvatukselle olisi myös lapsiperheissä tarve opastaa. Muistelen, ettei neuvolakäynnillä ole juurikaan annettu tietoa oikeanlaisesta median käytöstä. On kyllä kysytty, käyttääkö lapsi digilaitteita ja jos niin minkä verran. Tätä pitäisi mielestäni enemmän korostaa ja laittaa myös vanhempia ajattelemaan kuinka paljon hallaa tekevät, jos entistä pienempänä lapselle annetaan esimerkiksi pelilaite käyttöön, jolla lapsi voi tehdä mitä vain, eikä sitä käyttöä rajoiteta. Oppimispelit toki ovat asia erikseen. Lapsen kasvaessa on mielestäni vaikeampaa enää kontrolloida sen käyttöä. Ei riitä, että varhaiskasvatuksessa kasvattajat yrittävät parhaansa mukaan opettaa, jos kotona ei ole samanlaista ymmärrystä.

Joidenkin ystävien kanssa käytän Snapchatia viestimiseen, joten yksittäisiä kuvia ja viestejä tuli sen kautta laitettua, pääasiassa ilta-aikaan.

Autolla ajaessa kuuntelen poikkeuksetta radiokanavilta musiikkia. Mediapäiväkirjaa tehdessä minulla oli kaupungissa käyntipäivä, jolloin radion kuuntelua oli useammissa pätkissä. Tarkastellessani Joukkoviestinten kulutusosuuksia vuonna 2023, huomaan, että radion kuuntelu lisääntyy iän karttuessa. Samalla sähköisten viestimien käyttömäärä pienenee. (Kiri & Mäkinen 2025, 2.) Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia vaikutuksia sosiaalisen median lisääntymisellä on vai pysyykö tämä ikään liittyvänä asiana. Koska emme kotona omista radiota, sitä ei juurikaan tule kuunneltua muualla kuin autossa.

Tiedon etsintää tulee jonkin verran tehtyä puhelimella, mutta ne ovat pääasiallisesti nopeasti jonkin tiedon varmistamista. En juurikaan pitkiä aikoja selvitä asioita ja niiden taustoja vaan tiedon tulee olla helposti saatavilla. Chromen hakukoneella on nykyään AI, joka tiivistää etsimäni asian, jolloin tiedon löytäminen on entistä helpompaa, ja sitä kautta linkit aineistoihin on heti saatavilla.

Haluan luoda niin työssäni kuin vapaa-ajallani mediaympäristöä, jossa mediaa voi käyttää monipuolisesti hyödyntäen, mutta muistaen kriittisyys, monilukutaito sekä sosiaalinen näkökulma. Media tulee olemaan osa tulevaisuuden työelämää sekä tiedonjakoa, joten sitä tulee opetella käyttämään järkevästi.

 

Lähteet:

DNA. 2024. Digitaalinen elämä. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://corporate.dna.fi/documents/94506/11594975/DNA%20Digitaalinen%20el%C3%A4m%C3%A4%202024_open_p%C3%A4ivitetty.pdf/ [viitattu 6.7.2025].

Kiri, O. & Mäkinen, H. 2025. JOUKKOVIESTINNÄN KULUTUSOSUUDET 2023 JA SOSIAALISEN MEDIAN KULUTUSOSUUDET 2024. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Päivitetty 5.5.2025. Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/1kO7dNVelih5w0YqyzHck-Clfis3F0cSI/view [viitattu 6.7.2025].