Oppimistehtävä: Media-analyysi

 

Valitsin oppimistehtäväksi kuva- ja tekstianalyysin mediavaikuttamisesta sekä iltapäivälehtien lööpeistä. Lööpiksi valitsin 13.6.2025 olleen Iltalehden lööpin.

 

                                                        Kuva 1. Lööppi (Iltalehti 2025)

Kuvat

Lööpissä on pieniä kuvia, joista suurin osa on julkisuuden henkilöiden kuvia osana uutisen lööppiotsikkoa. Henkilöt ovat kuvissa iloisella tuulella. Niin tekstissä, mutta myös kuvissa innostunut ja iloinen esiintyminen vaikuttaa lukijaan lämpenevästi ja luo suotuisaa ilmapiiriä (Mustonen 2001, 48). Auto-uutiseen liittyen kuvan perusteella voi luoda mielikuvan, että kyseinen uutinen voisi liittyä kuvankaltaiseen autoon. Kuvien avulla on mielestäni helpompi myös yhdistää uutisissa olevat henkilöt, mikäli ei heitä nimeltä välttämättä tiedä. Kuvassa oleva auto saattaa olla lööpin lukijalla, mikä Mustosen (2001, 41) mukaan herättää omakohtaisen motivaation ja kiinnostuksen tietää, koskeeko uutinen omaa autoa.

Tekstit

Lööpissä isoimpana uutisena oleva uutinen on mielestäni kohdennettu kaiken ikäisille. Uutinen luo Mustosen (2001, 44) mukaan mielikuvaa motivaatiosta muuttaa ruokatottumuksiaan välttääkseen aivojen toiminnan heikkenemisen. Tätä kutsutaan keskeiseksi reitiksi, jonka vaikutukset perustuvat tiedollisuuteen. (Mustonen 2001, 41.) Uutinen kertoo myös ratkaisun, jolla voi mahdollisesti välttyä aivojen toiminnan heikkenemisestä. Mainoksen tarkoituksena on antaa selitys ja ratkaisu esiteltyyn häiriöön tai muutteeseen, mikä herättää halun tietää asiasta lisää (Mustonen 2001, 50). Ilman perustietoa tai olettamusta ei voi olla omaa käsitystä (Mustonen 2001, 42). Lukija on sitä halukkaampi tietää uutisen sisältö, mitä enemmän uutisessa on henkilökohtaista sisältöä (Mustonen 2001, 45). Uutinen sisältää osaltaa myös pelkoa lukijassa. Pelon herättäminen uutisissa on yksi tunteita hyödyntävä mediaviestimisen tapa. Sen tarkoituksena on vedota vastuuntuntoon sekä uhkailla ikävillä seurauksilla. Mikäli tunnetta on liian vähän, se ei  vaikuta tarpeeksi ja liiallinen pelottelua aiheuttaa viestin torjumista. (Mustonen 2001, 46.) Lööpin uutisotsikossa on mielestäni sopivasti pelon herättämistä, mikä herättää kiinnostusta selvittää mitä uutisessa kerrotaan. Uutisotsikossa mainitaan yleisesti laajasta tutkimuksesta. Niin asiantuntijoihin kuin tutkimustuloksiin tätytyy viitata tarkasti, jotta uutinen vakuuttaa (Mustonen 2001, 48).

Keskimmäisenä uutisena teemana on autoilu, joka selkeästi tavoittelee kohdeyleisöksi autoa ajavia sekä auton hankintaa suunnittelevia. Uutisesta mekaanikko, joka on autonkorjausalan ammattilainen, kertoo omakohtaisia kokemuksia autonhankintaan liittyen. Mustosen (2001, 45) mukaan sanomalehdet ovat paras media vaikuttaa informaatiopitoisesti. Esimerkiksi samankaltaisten tuotteiden vertailu, tässä tapauksessa autot, kiinnostavat kuluttajia. (Mustonen 2001, 45.) Lukijoita uutinen herättelee myös niissä tapauksissa, kun uutisen on haastateltu koulutuksen ja kokemuksen kautta tullutta asiantuntijaa (Mustonen 2001, 48). Uutisotsikko on kerrottu kielteisenä. Kielteisten tunteiden herättäminen on yksi tunteita hyödyttävä vaikuttamisen tapa (Mustonen 2001, 46).

Kahdessa alimmaisessa uutisessa on julkisuuden henkilöistä kertovat uutiset. Inka Heleniuksen muistelut Tapio Suomisesta on otsikoitu tarinamuotoiseksi. Kun toimintatapa on tarinamuodossa, välittyvät niin kokemukset, arvot kuin mielikuvatkin kertomuksen kautta. Tarinoiden kautta niin tuotteita kuin viihdettäkin, tässä tapauksessa uutista on helpompi saada myydyksi. (Mustonen 2001, 51.) Näissä kahdessa uutisessa käytetään myös hyödyksi tunnettuja henkilöitä.

 

Kokonaisuus

Kokonaisuutena lööppi on mielestäni melko selkeä. Lööpin uutiset vetoaa monen ikäiselle lukijalle. Vetovoimaisten aineistojen saaminen lukijoita kiinnostavaksi on myös haasteena lööppien julkaisijoilla. Lööppejä tekevän täytyy pystyä kiteyttämään mitä kohderyhmä haluaa ja miksi (Mustonen 2001, 38). Näen lööppejä pääasiallisesti kauppojen lehtihyllyillä. Jotta lukijan saa ostamaan lehden lööpin perusteella, tulee lukijan altistua viestille, käsitellä ja ymmärtää se sekä myöntyä ostamaan lehti (Mustonen 2001, 40). Lööpissä tunnereaktion tulee olla voimakkaampi verkkojulkaisuun verrattuna, jotta lehti tulee ostettua (Uutismediakasvatus 2015). Lööpissä olevat uutiset ovat melko informatiivista, ei niinkään viihteellistä. Mustonen (2001. 45) kuitenkin kertoo, että tietopohjainen mainonta toimii yleisöön nykyään vähemmän kuin viihteellisyys. Tämä johtuu tuotteiden ja uutisten samankaltaisuudesta, jolloin erottautuakseen on mediaa korostettava hyödyntäen mielikuvia, elämäntyyliä sekä identiteettejä (Mustonen 2001, 46).

 

Lähteet:

Iltalehti. 2025. Lööppiarkisto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.iltalehti.fi/looppiarkisto [viitattu 28.7.2025].

Mustonen, A. 2001. Mediapsykologia. Luku 3. Suostuttelu ja vaikuttaminen median kautta, 37–54. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/1jM30d-l4XbMA6FRZmLEwN6IhQ-Z2MbpL/view [viitattu 28.7.2025].

Uutismediakasvatus. 2015. Verkon valtiaat -oppimateriaali osa 3: Mikä myy? Youtube. Videoleike. Julkaistu 13.11.2015. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=Su1YhRGwH1E [viitattu 28.7.2025].